Janne Pihlaja Politiikan kirjanpitoa

Kaikki blogit puheenaiheesta Energiaviljely

Maataloutemme odottaa monipuolistamista

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Näemme etenkin Sisä- ja Pohjois-Suomessa joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

Energiaviljely sopeuttaa maataloutta

Neljännesvuosisata sitten tapahtunut liittymisemme Euroopan unioniin askarrutti maataloustutkijoitamme. Mihin suuntaan maataloutemme mahtaa kehittyä? Tuskin kukaan osasi kuitenkaan ennustaa mihin maataloutemme tai ylipäänsä maaseutumme on menossa. Siirryimme kaupungistumisen aikaan. Maatiloja meillä oli ennen EU-aikaa 100000 kappaletta. Vuonna 2018 meillä oli enää 48000 maatilaa.

Maaseudun tulevaa sopeutumista pohdittiin EU:n liittymisen aikaan muun muassa Suomenmaan Maaseutu-extra numerossa 28.10.1994, mihin kirjoitin oheisen artikkelin.

Bioenergia - energiapuu - kotimainen energia

Kannuksen Energiametsäkoeaseman pitkäaikaisin johtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Ari Ferm kutsui 24.2.1992 Kannukseen ryhmän metsäenergian asiantuntijoita kertomaan koeasemalla silloin vierailleelle pääministeri Esko Aholle bioenergian tilanteesta Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsista vieraana oli professori Gustaf Sirén Uppsalan yliopistosta ja Suomesta muun muassa rehtori Paavo Pelkonen Joensuun yliopistosta.

Paju on kannuksensa ansainnut

1970- ja 1980-luvun vaihteessa huoli energiastamme oli suuri, se oli suurempi kuin huoli tämän päivän mahdollisesta ilmastonmuutoksesta. Muistamme Lähi-Idän silloisen öljykriisin vaikutukset jokapäiväiseen elämään. Paitsi että autoihimma tankattavan bensiinin hinta hyppäsi aivan uudelle tasolle, talvisia katujen liikennevaloja pimennettiin systemaattisesti ja valtion sekä kuntien omistamien rakennusten sisälämpötilaa laskettiin asteella, parilla. Energian säästön oppi tarkoitti silloin palelemista pimeässä.

Energiapaju Ruotsissa ja Suomessa

Ennen 1995 alkanutta EU-kauttamme maataloutemme oli tuskallisessa ylituotannossa. Muistamme esimerkiksi käsitteen voivuori. Vielä 1990-luvun alussa etsimme pelloillemme viljelyn vaihtoehtoja. Siinä oli mukana käsite non food tuotanto. Aiheesta järjestettiin Seinäjoella 15.-16.10.1991 kaksipäiväinen seminaari "Non food -tuotanto ja muuttuva maatalous". Sain kutsun Joensuun yliopistoon tulla pitämään Seinäjoen tilaisuudessa esitelmän allaolevasta aiheesta:

*****

ENERGIAPAJU RUOTSISSA JA SUOMESSA

Paneeko päästökauppa taas biomassan liikkeelle?

Hiilidioksidin päästöpörssi on pyörinyt lähes 15 vuoden ajan. Hiilidioksidin tonnihinta on tempoillut vuosien myötä pörssiosakkeiden tapaan, jopa niitä rajummin (kuva).

Ennen kaupan alkua (1.12.2004) yliopistotasolla arvioitiin, että hiilidioksidin tonnihinta voisi vapailla markkinoilla asettua tasolle viisi euroa tonni. Pörssin ensimmäinen päivä määritti alkuhinnaksi 8,48 euroa.

Korkeimmillaan hiilidioksidi kävi 30,5 eurossa (19.4.2006). Matalimmillaan hinta putosi 2,8 euroon tonnilta (17.4.2013).

Toisen sukupolven pelletille tarve

Helsingin seutu tuskailee kivihiilestä luopumisen kanssa, on tuskaillut jo sukupolven ajan. Teknilliset tieteet ja käytännön koepoltot ovat silti antaneet viitteitä, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Mutta ensimmäisen sukupolven pelletti on vielä liian kaukana kivihiilestä.

Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Hiilidioksidin sieppaus bioenergialla uuteen kenttätutkimukseen

Moni Salosta Perniön kautta Karjaalle 1990-luvulla matkannut kulkija saattaa muistella pysäyttäneensä autonsa Pohjankurussa erään peltoaukean laitaan ja ihmetelleensä tien oikealla puolella olevaa suurta keltaista taulua. Siinä luki "Paju on aikamme puulaji" (kuva 1). Viereisillä pelloilla kasvoi sakeita pajuviljelmiä. Mistä oikein oli kysymys?

Rudolf Dieselin ennustus

Vuonna 1911 muuan tuntematon saksalainen koneinsinööri, Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt uudella moottorillaan. Diesel oli keksinyt ruiskuttaa moottorinsa sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt sillä aivan kuin maasta pumpatulla öljyllä.

Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa

Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä