*

Janne Pihlaja Politiikan kirjanpitoa

Kuka minä olen

Ne jotka nyt eivät oikeasti tiedä kuka minä olen, tässä kirjoitus teille.

Usein kerron olevani Nummi-Pusulalasta. Tämä ei ole kuitenkaan ole täysi totuus. Itseasiassa lapsuuteni vietin Munkkiniemessä. Kuuden vanhana sitten muutin Pusulaan kouluja käymään.

Ensimmäisen poliittisen heräämiseni taisi olla, kun pohdin sitä, mitä opettajat kertoivat meille kouluruokailusta. Toisinaan meitä kehotettiin syömään kouluruokaa, koska se oli meille ilmaista ja toisinaan taas sanottiin, että miksi me koululaiset emme sitten syöneet sitä kouluruokaa, kun vanhempamme olivat siitä jo verojen kautta maksaneet. Jo silloin näin tässä ristiriidan; miten joku voi olla ilmaista ja valmiiksi maksettua samaan aikaan? Tottahan se oli, että äitini maksoi veroja Nummi-Pusulan kunnalle, joten aina kun en syönyt koulun ruokalassa, en käyttänyt äitini maksamaa palvelua. Miksi ihmeessä sitten tätä kouluruokailua mainostettiin ilmaisena?

Sittemmin siirryin ylä-asteelle Nummen puolelle ja koska monet ystäväni olivat päättäneet, että samassa koulurakennuksessa he aikovat käydä lukionkin, päädyin samaan ratkaisuun.

Lukioaikoina olin päätynyt liittymään mukaan politiikkaan. Päädyin puolueena valitsemaan kokoomuksen, koska isänmaallisuus oli minulle tärkeä arvo ja Kokoomuksen koin olevan puolue joka tätä perinteistä arvoa parhaiten kuvaa. Onpa tuon puolueen riveissä monet sukulaiset äidin puolelta vaikuttaneet.

Näin päädyin siis toimimaan Länsi-Uudenmaan Kokoomusnuorissa ja sitä kautta aloin tutustumaan kokoomusnuoriin ympäri Suomea. Kokoomusnuorissa opin paljon tärkeitä asioita politiikan ja arvojen suhteen.

Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen tuli lopulta aika astua palvelukseen, jonka aloitin Isosaaren linnakkeella ja jota jatkoin Upinniemessä, josta kotiuduin syksyllä 2011.

Tässä vaiheessa otin vastaan aikaisemmin saamani opiskelupaikan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa, liiketalouden linjalla. Opiskeltuani vajaan puoli vuotta siellä sain kuin sainkin vaihdettuani opiskelupaikkaa ja päätin jatkaa opiskeluani kotiseuduilla, Lohjalla. Samoihin aikoihin tulin valituksi Uudenmaan Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi.

Presidentinvaalikampanjan aikoihin kävin parin lohjalaisen opiskelukaverini kanssa paikallisessa Cafe Niinistössä, jossa minua kysyttiinkin jo Lohjan Kokoomus r.y.:n kuntavaaliehdokkaaksi. Valitettavasti jouduin kieltäytymään, sillä epävirallisesti minut oli jo valittu Nummi-Pusulan Kokoomuksen ehdokkaaksi, olinhan tuttu myös kotiseutuni ”ukko”-toimijoiden keskuudessa. Tässä ei kuitenkaan mitään eroa ole, sillä vuoden vaihteen jälkeen Lohja ja Nummi-Pusula tulevat olemaan samaa kuntaa.  Valtuusto, johon olen ehdolla, on siis Lohjan kaupunginvaltuusto. Ja lisäksi täytyy mainita, että tälläkin hetkellä asun Lohjan Virkkalassa.

Tunnen monenlaisia ihmisiä monenlaisista elämäntilanteista, niin tuttuja kuin vähemmän tuttuja, niin kotikuntani alueelta kuin ulkopuoleltakin. Perhepiiriinikin lukeutuu tähän.

Isäni on pienyrittäjä, ja hänen kautta olen nähnyt mitä yrittäjän arki Suomessa on. Yrittäjät, yrityksensä koosta tai toimialasta riippumatta tarvitsevat lisää edellytyksiä toimia. Edellytyksillä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että lainsäädäntö ja verotus ovat mahdollisimman sallivia. Edellytykset eivät mielestäni saa olla mitään erityisiä tukia tai vastaavia. Parhaiten yrittäjyyttä tuetaan antamalla jokaiselle yritykselle ja yrittäjälle tasapuoliset mahdollisuudet.

Myös äitini työpaikka yksityisessä sairaalassa on opettanut minulle jotain. Nimittäin sen, miten toimivia yksityiset sairaalat ovat ja kuinka niittenkin olisi syytä olla arvostetumpia Suomessa.

Nuoret unohtavat monesti myös isovanhempansa, mutta itselleni ainakin äitini vanhemmat ovat tulleet varsin tutuiksi; olenhan asunut heidän luonaan ja yhäkin käyn heidän luonaan usein. Isovanhempani ovat eläkkeellä oleva maanviljelijäpariskunta eli tavallisia nummipusulalaisia ikäihmisiä. He haluaisivat viettää viihtyisän vanhuuden. Tähän koen, että me jälkeläiset olemme kaikkein paras apu. Me olemme pitäneet tähänkin asti huolen, että he pystyvät elämään mahdollisimman arvokkaasti kotonaan ja jos apua tarvitaan, lapset ja lasten lapset ovat aina pitämässä huolen, että sitä on.

Omat ystäväni ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita, jotka haluavat tulevaisuudessa päästä kiinni työelämään ja siihen haluaisin heille mahdollisimman hyvät edellytykset. Tämä edellyttää, että opinnoista tulee selviytyä ja se meille monelle on haaste.

Onpa osa ystävistäni lähtenyt myös toisen asteen opintojen jälkeen työelämään ja heidän toiveenaan on varmasti pysyä työuralla kiinni.

Kaikkien kannalta kaupunki, jossa on mahdollisimman hyvät, tasaiset mahdollisuudet elinkeinoelämälle ja valinnan vapaudelle on heidän kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Ei korkeaa verotusta, ei julkista velkataakkaa tämän päivän nuorille, vaan valinnan vapautta ja mahdollisuuksia. Tällaisessa kunnassa asukkaat itse pystyisivät tuottamaan toisilleen tuotteita, palveluita, asuntoja ja työpaikkoja.  

Huomenna alkaa kuntavaalien esivaaliäänestykset ja mikäli vakuutuit, minua voi äänestää Lohjalla sekä Nummi-Pusulassa ja Karjalohjalla, joista myös tulee ensivuonna osa Lohjaa.

Mikäli et vielä ole varma, tulen luultavasti kirjoittelemaan tarkemmin tässä blogissa minkä puolesta olen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat